Globaali muutos tuo paikallisille toimijoille uuden renessanssin
Olemme yhtäkkiä tilanteessa, jossa huoltovarmuus on kaikkien huulilla. Paikallisesti tuotetut polttoaineet ja energialähteet näkyvät uudessa valossa. Vaasan kaupungissa liikennöi 12 biokaasubussia, ja syksyllä on tulossa seitsemän lisää. Stormossen toimittaa paikallisliikenteelle alueen kotitalouksien biojätteestä valmistettua biokaasua. Vielä on kuitenkin parantamisen varaa, sillä vuosittain poltetaan 7,5 miljoonaa kiloa väärin lajiteltua biojätettä pelkästään Stormossenin toiminta-alueelta. Jos tämä biojäte lajiteltaisiin oikein, Stormossen voisi tuottaa biokaasua 500 henkilöauton vuosikulutukseen. Biojätteen oikeaoppisella lajittelulla on merkitystä henkilökohtaisella ja erityisesti yhteiskunnallisella tasolla. Lajittelun ei tarvitse olla täydellistä. Yrityskin on parempi kuin ei mitään.
Edessämme on suuria haasteita, sillä EU on asettanut kierrätystavoitteeksi 65 % vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä kierrätysaste on Stormossenin toiminta-alueella 35 %. Olemme siis jäljessä tavoitteesta. Jotain on tehtävä toisin, ja lajittelun parantaminen on meidän kaikkien vastuulla. Meidän täytyy pysähtyä miettimään. Kuten Einstein sanoi: ”Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne”.
Tästä syystä olemme Stormossenilla muuttaneet ajattelutapaamme esimerkiksi hyötykäyttöasemien suhteen. Ensimmäinen autonominen hyötykäyttöasema aukeaa toukokuussa Maksamaalla. Huomattavasti pidemmät aukioloajat mahdollistavat – ja myös edellyttävät – täysin uudentasoista lajittelua ja kierrätystä. Asiakaspalvelua tarjotaan jatkossakin palvelun laadun varmistamiseksi ja hyvän asiakasvuorovaikutuksen vaalimiseksi. Olemme sitä mieltä, ettei hyötykäyttöasemalla voi vierailla liian usein. Tämän takia tarjoamme myös monia erilaisia liikkuvia palveluita kierrätyksen tueksi, joista voidaan esimerkkeinä mainita Mikromossen, Ekobiili ja saariston romunkeräys.
Sama koskee myös Minimossen kierrätysgalleriaamme. Kierrätyksen yhdistäminen kierrätettyjen löytöjen tekemiseen on osoittautunut menestykseksi. Minimossenilla toimii nykyisin 15 yrittäjää, jotka pääasiassa myyvät kunnostettuja ja kierrätettyjä tuotteita kierrätysgalleriassa. Minimossenin toiminta on saanut jätealalla tuulta alleen, ja samanlaisia konsepteja on perustettu Turkuun ja Helsinkiin. Myös ruotsalaiset ovat kiinnostuneet asiasta ja haluavat viedä toimintamallin kiertotalouden tyyssijaan.
Odotamme innolla koronapandemian väistymistä ja todellista voimainkoetusta – niin kierrätyksen, lajittelun kuin kiertotaloudenkin suhteen paikallisella tasolla. Koska sillä on väliä.
Aimo Latvala
Toimitusjohtaja